“Jos keväällä pesästä lentävä abiturientti ymmärtää vahvuutensa ainoastaan opiskeltavien aineiden kautta, on ohjauksen potentiaali pahasti hyödyntämättä.”
Päivittyvien opetussuunnitelmien, korkeakoulujen uudistuvien hakukriteereiden, sisäilma- ja muiden haasteiden keskellä on helppo puhua haasteista ja ongelmista, mutta vaikea vahvuuksista ja onnellisuudesta. Hyvinvointi ei putoa kenellekään taivaasta. Sen eteen on opeteltava tekemään panostuksia, jotta tulevaisuuden mahdollisuudet voidaan nähdä kirkkaina. Voimaa opetukseen ja ohjaukseen -koulutuksessa Lotta Uusitalo-Malmivaara esitti pitkälle kantavan ajatuksen, että hyvinvoinnin saavuttaminen vaatii muutakin kuin pahoinvoinnin poistamisen. Pitkän kokemuksen ja tutkimuksen Uusitalo-Malmivaara tiivisti hienosti sanoen “arvostamme sitä mitä arvioimme”. Toisinsanoen koulu ei tällä hetkellä tarjoa parhaita välineitä vahvuuksien arviointiin. Työelämä kuitenkin arvostaa ja edellyttää itsetuntemusta. Omat kokemukseni toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden sekä uraohjattavien myötä ovat vastaavat. Hyvinvointi ja menestyminen on opetettava ja opittava asia. Ihmisissä ja itsessä voi opetella näkemään hyviä puolia.
Pitäessäni työpajaa aiheesta “Virtaa vahvuuksista - konkretiaa vahvuuksien parissa työskentelyyn” koulutuksen loppuseminaarissa tuli osallistujien kanssa hyvää keskustelua aiheesta. Tässä vielä tiivistettynä syyt miksi asiaan on hyvä pureutua tarkemmin.
- Vahvuuksien tunnistamisesta kirjoitetaan ja puhutaan paljon, mutta konkretia on vähäistä.
- Näkökulman laajentaminen; opiskelijat näkevät vahvuuksina ainoastaan oppiaineet.
- Heikommat opiskelijat (ja muutkin) kokevat etteivät ole missään hyviä
- Oma arvio vahvuuksista on usein negatiivisempi kuin muiden näkemys. Läheisten palaute on tärkeää eri elämänvaiheissa.
- Vahvuudet ajatellaan usein suorituksena (onnistuminen kokeessa, onnistuminen urheilussa…), vaikka ne ovat paljon laajempi kokonaisuus.
- Vahvuuksista puhuminen vaatii harjoittelua (vrt. parisuhde).
“Luonteenvahvuudet ovat energia ja polttoaine jotka energisoivat lahjamme” - Linkins, 2012
Vahvuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen voi olla jokaiselle erittäin motivoivaa ja innostavaa. Vahvuudet kertovat nuorelle mitä hän jo on, kun taas heikkoudet tuovat esiin mitä hän ei ole. Nuoret ymmärtävät paremmin omat epäonnistumisensa ja kehittämisen kohteensa kuin vahvuutensa. Vahvuuksiin paneutuminen ja keskittyminen ei kuitenkaan tarkoita kehityskohteiden huomiotta jättämistä.Tähän aiheeseen halusin pureutua vieläkin syvemmälle kokoamalla tehtäväpaketin, jonka avulla pääsee kätevästi liikkeelle ja joka toimii työkaluna vahvuuksien tunnistamiseen ja konkretisointiin. Tehtävien taustalla on ajatus siitä, että vahvuutemme rakentuvat tiedoista, taidoista ja luonteenvahvuuksista.
Uudet näkökulmat avaavat uusia ovia. Myös ohjaajana on voimaannuttavaa keskustella onnistumisista ja innostua aidosti opiskelijoiden saavutuksista. Konkretia ja onnistumisista keskustelu sytytti myös opiskelijat Lukiolainen työelämässä -oppitunneilla. Omien ja ohjattavien vahvuuksien ymmärtäminen sekä niiden ilmaiseminen kirjallisesti ja suullisesti tuo huomattavasti etumatkaa useissa tilanteissa, esimerkiksi opiskelemaan hakeutumisessa ja työnhaussa. Tehtävissä korostuvat vahvuuksien konkreettiset esimerkit, sillä on tärkeää kirjoittaa ylös havaintoja osaamisesta omasta ja muiden näkökulmasta. Tehtävät on koottuna kokonaisuudeksi, joihin voi palata uudestaan. Näin vahvuudet ovat mukana huonoinakin päivinä. Tehtävien tarkoitus on antaa pohja vahvuuksista keskustelulle. Tehtävät eivät yksinään tuo parasta lopputulosta, vaan luovat mahdollisuuden tuoda vahvuudet näkyväksi, lisätä itsetuntemusta ja kehittää elämässä, opiskelussa ja uralla tarvittavia taitoja. Tehtävien vastauksista keskusteleminen ja kirjoittaminen on avain vahvuusajattelun ja konkretian yhdistämiseksi.
Lopuksi haluan toivottaa vahvaa tulevaa vuotta 2018 aamun pohdintojen kautta:
Kulkiessani koiran kanssa läheisen päiväkodin ohi pysähdyin pohtimaan sitä, kuinka paljon vahvuusajattelu on asenteesta kiinni. Voidaan ajatella, että lapsen vahvuutena on hiekkalinnan rakentaminen. Kun avataan silmiä hieman enemmän, voidaan asiassa nähdä myös paljon erilaista osaamista, kuten tilan ja suhteiden ymmärtämistä, materiaalin tuntemusta, käden ja motoriikan taitoja, pitkäjänteisyyttä, tarkkaavaisuutta, luovuutta ja kekseliäisyyttä. Jos hiekkalinnaa rakennetaan kaverin kanssa tulisivat mukaan myös neuvottelutaidot, leikin suunnittelutaidot, asioista sopiminen ja toisen mielipiteen huomioon ottaminen. Tässä esimerkissä on kyse kuitenkin vain hiekkalinnan rakentamisesta. Kuinka paljon taitoja, osaamista ja vahvuuksia olisi mahdollista löytää opinnoista, työkokemuksesta ja vapaa-ajalta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti