Kipinä -ohjausmenetelmä lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden pienryhmäohjauksessa

Kipinä -ohjausmenetelmä lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden pienryhmäohjauksessa

Olen käyttänyt Minna Katteluksen kehittämää Kipinä-ohjausmenetelmää aikaisemmin lukion 2. ja 3. vuoden opiskelijoiden yksilö- ja pienryhmäohjauksessa ja todennut tämän hyväksi ja havainnollistavaksi ohjausmenetelmäksi. Halusin Voimaa ohjaukseen ja opetukseen -koulutuksen kehittämishankkeena kokeilla Kipinä -ohjauskarttaa myös lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden pienryhmäohjauksessa.

Toimin kevään 2018 ajan Helsingin kielilukiossa opinto-ohjaajana. 5. jaksossa lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoilla oli 1/3 OP01 -kurssista jäljellä. Kurssilla käsiteltiin mm. ylioppilaskirjoituksia, kurssivalintoja, ajanhallintaa, opiskelutaitoja, suomalaista koulutusjärjestelmä ja pohdittiin itseä kiinnostavia jatko-opintovaihtoehtoja sekä omia vahvuuksia. Halusin tuoda kurssille mukaan myös pienryhmäohjauksen. Kurssin viimeisellä kerralla päättöviikolla tavattiinkin pienemmissä ryhmissä (noin 10 opiskelijaa/ryhmä, kesto 90min). Kipinä ohjauskarttaa käytettiin pienryhmäohjauksessa niin, että opiskelijat saivat tehdä toisilleen ohjauskartan pareittain. Muuntelin Kipinä -karttaa hieman kurssin teemoihin sopivaksi. ´Kipinä -ohjauskartta toimi siis myös kurssin kertauksena.

Kuva 1. Opiskelijat pienryhmäohjauksessa.

Pienryhmäohjauksen kulku

1. Pienryhmäohjauksen aloitus ja tavoitteet
2. Parien jako, paperit ja kynät
3. Kipinä -ohjauskartan ohjeistus
4. Kipinä -ohjauskartan tekeminen pareittain
5. Ohjauskarttojen läpikäyminen ryhmässä

Kipinä -ohjauskartassa käytiin läpi seuraavia teemoja: yo-aineet, suosikkiaineet, harrastukset, vapaa-aika, omat vahvuudet ja kehitettävää itsessä. Lisäksi paperiin piirrettiin voimasydän, mihin kirjoitettiin niitä asioita, jotka antavat itselle voimaa vaikeissa tilanteissa. Minna Katteluksen ohjauskartassa on lisäksi kohta: "Tärkeää tulevassa työssä", mutta muunsin sen tässä harjoituksessa kohdaksi: "Työ ja tulevaisuus", mihin listattiin mm. asiat, jotka ovat tärkeitä tulevassa työssä sekä omat haaveet (niin työelämässä kuin muutenkin). Lisäsin myös ohjauskarttaan kohdan "Minä opiskelijana", missä käsiteltiin sitä, mitä on oppinut (OP01 kurssilla tai muuten) itsestään opiskelijana, omasta opiskelutyylistään ja ajanhallinnasta. (ks. kuvat 2 & 3) Opiskelijat saivat käyttää apuna vahvuuksien kertomisessa tarvittaessa vahvuuslistaa (ks. kuva 4). Kipinä -kartan keskiosa jätettiin aluksi tyhjäksi.

Kuva 2. Kipinä -ohjauskartta muunneltuna (versio 1)

Kuva 3. Kipinä -ohjauskartta muunneltuna (Versio 2)

Kun pari oli saanut tehtyä kummallekin ohjauksen, ohjeistin pareja keskiosan täyttämiseen. Kokeilin tässä kahta eri versioita. Yksi opiskelijaryhmä sai jakaa keskiosan kahtia ja täyttää ylempään osaan omat tavoitteet lukio-opinnoille (esimerkiksi jossakin tietyssä aineessa menestyminen, itsen kehittyminen opiskelijana, yo-kirjoitukset tms). Alaosaan opiskelijat saivat täyttää omat tavoitteet tulevaisuudelle (esimerkiksi kiinnostavat jatko-opintovaihtoehdot, työelämä tai muut haaveet). Toisen opiskelijaryhmän kanssa kokeilin perinteisemmällä menetelmällä niin, että sekä yläosaan, että alaosaan täytettiin itseä kiinnostavia jatko-opintovaihtoehtoja, aloja tai ammatteja. Lopuksi opiskelijat tarkastelivat karttoja ja vetivät viivoja/värittivät niitä asioita, joista olisi hyötyä tai jotka voisivat olla yhteydessä kyseiseen alavalintaan tai omiin tavoitteisiin.

Kun kaikki parit olivat valmiita, käytiin ohjauskartat vielä ryhmässä läpi niin, että jokainen pari sai kertoa toisen ohjauskartasta jonkun asian (koko karttaa ei tarvinnut käydä ryhmässä läpi). Pienryhmäohjauksen aika (90min) riitti harjoitukseen hyvin.

Kuva 4. Vahvuuslista.

Kokemukset kehittämishankkeesta

Aikaisemmissa pitämissäni pienryhmäohjauksissa olen jatkuvasti yllättynyt siitä, kuinka hienosti opiskelijat lähtevät ohjauskartan tekemiseen mukaan. Tottakai on ryhmiä/pareja, jotka eivät koe menetelmää omakseen, mutta pääsääntöisesti opiskelijat ovat kokeneet harjoituksen positiivisena. Osa saa harjoituksesta vahvistusta jo olemassa oleville jatko-opintosuunnitelmilleen ja osa ideoita siitä, mihin voisi lukion jälkeen suunnata. Myös ryhmästä saama vertaistuki on monille todella tärkeää.

Myös tällä kertaa olin positiivisesti yllättynyt, että myös lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoilla Kipinä -menetelmä toimi näin hyvin. Lisäämäni asiat ohjauskarttaan (Minä opiskelijana, omat haaveet) toimivat mielestäni myös hyvin. Vahvuuslistan hyödyntäminen oli mielestäni myös toimiva tapa. Kokeilin kahta eri versiota Kipinä -kartan keskiosan täyttämiseen, mutta mielestäni perinteisempi tapa toimi hieman paremmin, mikä saattaa johtua siitä, että ohjeistus tuntui olevan selkeämpi ja menetelmä ohjaajalle tutumpi. Ajattelin, että haasteita voisi syntyä siitä, että monella ei vielä ole tiedossa lainkaan, mihin voisi suunnata lukion jälkeen opiskelemaan, mutta lähes kaikilla paperiin saatiin joitakin kiinnostavia jatko-opintovaihtoehtoja.

Kuva 5. Opiskelijoiden valmiita ohjauskarttoja.

Kuva 6. Opiskelijoiden valmiita ohjauskarttoja.

Kehittämisideat:

Mielestäni Kipinä -ohjausmenetelmä toimi lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden pienryhmäohjauksessa hyvin. Jatkossa haluaisin pitää lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille osan OP01 -kurssista kokonaan pienryhmäohjauksena, jolloin olisi mahdollisuus myös lähteä selvittämään lisää tietoa Kipinä-ohjauskartasta tulleista jatko-opintovaihtoehdoista ja työelämästä pienemmissä ryhmissä. Haluaisinkin käyttää Kipinä-menetelmää jo hieman aikaisemmin OP01 -kurssilla. Toisaalta Kipinä -menetelmä toimi OP01 -kurssin lopussa hyvin kurssin kokoamisessa ja kertauksessa, sillä ohjauskartan asioita (esimerkiksi ajanhallinta, omat vahvuudet, kiinnostuksen kohteet) oltiin käsitelty aikaisemmin kurssilla. Muuten harjoitus olisi mahdollisesti voinut olla "kylmiltään" liian vaikea. Jatkokokeilut näyttävät,  mikä tapa muodostuu parhaimmaksi. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa!

Aurinkoista kesää!

Salli Rantanen
Opinto-ohjaaja, KM