Positiivisuus osaksi oppimista ja voimavaraksi elämään

Kirjoittaja: Kirsi Ala-Mutka, luokanopettaja, Riihimäki

Koen tärkeäksi itseni jatkuvan kehittämisen opettajana ja lasten kasvattajana. Uudet ideat ja vanhojen vahvistaminen kehittää itseäni, mutta antaa myös paljon oppilailleni. Itselleni käyttökelpoisimpia eväitä ovat olleet suoraan oppilaiden maailmaan sovellettavat harjoitukset.

Alakouluikäisten opppilaiden kanssa toimiessa helpot, yksinkertaiset ja selkeästi ohjattavat tehtävät toimivat varmimmin. Luokassa on monentasoisia oppijoita ja luokkakokokin voi olla melkoinen. Aina on ryhmässä niitä, jotka innostuvat ja pääsevät heti työnsä alkuun, mutta myös niitä, joille täytyy riittää opettajan aikaa alkuun pääsemiseksi ja eteen päin auttamiseksi.

Oma luokkani oli viiden ensimmäisen kouluvuoden aikana muovautunut melko yhtenäiseksi ryhmäksi, jossa kaikki oppilaat uskalsivat ja saivat olla omanlaisiaan. Oppilaiden erilaisuus sekä ulkoisilta ominaisuuksiltaan että käyttäytymisen piirteiltä oli koko ryhmälle tuttua ja hyväksyttyä.Viidennen luokan jälkeen oppilaat siirtyvät yläkoulun puolelle. Halusin oppimani avulla, koulutusta hyödyntäen, antaa oppilaille eväitä murrosikään itsetunnon vahvistamiseen ja oman identiteetin tukemiseen. Toteuttamani harjoitukset ovat useammalta eri koulutuskerralta, mutta mielestäni ne muodostavat löyhän kokonaisuuden, joka tukee asettamaani kokonaistavoitetta.

Positiivinen CV:
Tärkeää oli, että jokainen sai valita mieleisensä värisen paperin työtään varten. Työhön meni noin kaksi oppituntia. Oppilaat piirsivät oman kuvansa paperin keskelle. Oman kuvan ympärille piirrettiin ympyrä ja siihen kirjattiin ominaisuuksia itsestään. Muuten paperi jaettiin neljään osaan: koti, harrastukset, koulu ja kaverit. Oppilaat miettivät itseensä liittyviä hyviä ominaisuuksia kaikkiin osa-alueisiin, kaverit-kohtaan myös luokkakaverit kommentoivat ja yön aikana koulukohtaan oli ilmestynyt myös opettajan kannustava kommentti. Työ oli erittäin motivoiva ja oppilaat saivat siihen paljon ajatuksia itsestään. Kavereiden ja opettajan kirjoitukset olivat myös tärkeitä.

Kehukukkanen:
Teimme jokaiselle oman kehukukkasen. Oppilaat kirjoittivat jokaisesta luokkatoveristaan jotain hyvää/positiivista yhteen kukan terälehteen. Terälehdet kerättiin yhteen kasaan. Lehdet kiinnitettiin kukan keskustaan. Oppilaat odottivat ihan hirveästi näitä kehukukkasia. Heitä jännitti, mitä kivaa muut olivat kirjoittaneet. Hienosti oppilaat keksivät kaikista jotain kehuttavaa. Tämä ei ole aina ihan itsestäänselvää murrosiän kynnyksellä olevien nuorten kanssa työskenneltäessä. Tehtävä koettiin kuitenkin tärkeäksi ja omaa kukkasta odotettiin innolla. Oli hienoa nähdä, että oppilaat lukivat huolella muiden kehut itsestään. Kukkasella oli mielestäni suurempi merkitys kuin ennakkoon osasin aavistaa.

Voimapuu:
Tässä tehtävässä työ aloitetaan piirtämällä keskelle paperia oma voimapuu. Maalasimme omanlaiset voimapuut vesiväreillä rauhallisen musiikin soidessa taustalla. Ohjeena oli ensin maalata juuret, varsi ja lehdet. Näytin erilaisia satupuumalleja. Puuhun piirrettiin hedelmiä tai kukkia, sai olla satupuu tai vaikkapa lempihedelmiä sekaisin. Hedelmiin oppilaat kirjasivat omia vahvuuksiaan, missä kokivat olevansa hyviä, mihin kokivat olevansa elämässään tyytyväisiä. Maalaukseen tehtiin myös taivaalle leijoja, joihin kirjattiin tämän hetkisiä tavoitteita, isoja ja pieniä. Lisäksi tehtiin maahan kiviä, joihin taas tuli niitä asioita, joihin oppilas haluaa jotain muutosta.Viimeiseksi sai tehdä työhön sillan tai tikapuut, johon sitten mietittiin, minkälaisia asioita olisi valmis tekemään, jotta tämänhetkiset asiat muuttuisivat toivottuun suuntaan tai millä tavalla asetetut tavoitteet toteutuisivat paremmin. Tämän tehtävän ohjasin eräälle toiselle ryhmälle. Työskentely oli rauhallista ja innostunutta. Jokainen ehti saada harjoituksen kaksoistunnissa valmiiksi. Työt valmistuivat eri aikaan, ehdin vielä jutella kaikkien kanssa hieman puusta ja asioista, jota sinne oli kirjattu. Osan oppilaista oli haasteellista päästä alkuun mutta heillekin loppukeskustelu henkilökohtaisesti opettajan kanssa tuntui merkitykselliseltä.

Onnistumisympyrä:
Jokainen oppilas piirsi kaksi sisäkkäistä ympyrää. Sisempään jokainen kirjoitti ne asiat, mitkä tällä hetkellä elämässä on hyvin ja sitten uloimpaan kirjoitettiin niitä asioita, joita toivoisi ensi vuonna olevan hyvin. Tämä työskentely oli oppilaille erittäin motivoivaa. Töistä tuli paljon parempia kuin uskoinkaan. Niistä oli myös mukava huomata se, että oikeastaan kaikilla oli tälläkin hetkellä asiat todella hyvin ja ovat moniin asioihin elämässään tyytyväisiä.

Yhteenveto:
Kaiken kaikkiaan sain mielestäni harjoitusten avulla hyvin tuettua ryhmän ilmapiiriä kannustavaksi ja innostavaksi, vuorovaikutusta positiiviseksi. Pääsin mielestäni tehtävien avulla vaikuttamaan myös oppilaiden henkilökohtaisiin tuntemuksiin myönteisesti. Ryhmässä oli arvostava ja kuuntelemista edistävä ilmapiiri. Toivon näiden työskentelyhetkien kantavan oppilaita myöhemmissä oppimistilanteissa ja muulloinkin. Työskentely oli kaikissa tehtävissä erittäin myönteistä ja oppilaat olivat henkilökohtaisesti tyytyväisiä töihinsä sekä niistä saamaansa palautteeseen. Kannattaa huomata hyvä sekä omassa itsessään että muissakin!