Ihan ensimmäiseksi, kiitos Minna Kattelukselle Kipinä-uraohjausmallin esittelystä! Aloitin Kipinä-kokeilut viime keväänä ensin pienryhmälle ja sitten yksilöohjauksissa kasiluokkalaisten kanssa, joista suurimman osan tein viime keväänä ja osa kasiluokkalaisten ohjauksista jäi tähän syksyyn. Kipinä-ohjauksia tein siis noin kuutisenkymmentä yhteensä. Mielestäni se toimii se toimii yläasteikäisillä paremmin yksilöohjauksessa kuin pienryhmäohjauksessa. Lisäsin Kipinä-karttaan muutamia lisäaiheita, mitkä ovat kaseille ajankohtaisia: tet-suunnitelmat, opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvät taidot ym. Käytän vahvuuksien nimeämisessä Kipinä-vahvuuskortteja ja tulevaan työhön liittyvien arvojen nimeämiseen Arvopeliä http://vipuajavetoa.turkuamk.fi/wp-content/uploads/pohjat/_tyokorttipohja_arvopeli.pdf . Lisäksi ohjauksen alussa oppilas täyttää lomakkeen “Minä koululaisena”, joka on sitten keskustelun pohjana, kun pohdimme opiskelutaitoja ja sitä, miten niitä kenties voisi kehittää.
Ohjauksen kulku
Ohjauksen alussa oppilas vastaa siis “Minä koululaisena”-kyselyyn, jonka tarkoituksena on kartoittaa, millaiset opiskelutaidot oppilaalla on. Siihen palataan sitten ohjauksen myöhemmässä vaiheessa.
Seuraavaksi alamme yhdessä täyttämään Kipinä-karttaa, minä toimin kirjurina. Omien vahvuuksien nimeämisesä käytän apuna Kipinä-vahvuuskortteja, ja ohjaan oppilasta valitsemaan aluksi ne vahvuudet, mitkä häneen sopii. Tämän jälkeen pyydän häntä karsimaan valitsemistaan vielä viisi itselleen tärkeintä vahvuutta, sellaisia, joista hän itse on erityisen ylpeä itsessään. Sitten keskustelemme niistä, mm. siitä millaisissa tilanteissa ne erityisesti tulee esiin. Lisäksi käsittelemme myös niitä kortteja, mitä oppilas ei valinnut, olisiko niiden joukossa jotain, mitä hän ehkä haluaisi kehtittää ja pohdimme yhdessä keinoja niiden kehittämiseen.
Lisäksi ohjauksessa käymme läpin arvosanoja, laskemme keskiarvot (kaikkien aineiden ja lukuaineiden) ja pisteet ammatilliseen koulutukseen. Tässä kohtaa mietimme myös arvosanatavoitteita.
TET on merkittävässä roolissa koulutusalan valinnassa peruskoulun jälkeen, ja pohdimme miten tet-paikan valinnalla voisi edesauttaa omaa ala valintaa. Meidän koulussa oppilailla on kasiluokan lopussa kolmen päivän työelämään tutustumisjakso ja ysiluokan alussa kahden viikon.
Arvopelin listan avulla pohdimme, mitkä olisivat sellaisia arvoja, mitä ohjattava haluaisi tulevaisuuden työnsä sisältävän. Tämä osio on aika haastava yläkoululaiselle, mutta olen sen pitänyt mukana, koska se tavallaan avaa ymmärrystä siitä, että työhön liittyy monenlaisia arvoja ja arvostuksia.
Jos oppilas tuo esille kiinnostuksensa ammatiiliseen koulutukseen, laitan Kipinä-kartan liitteeksi luettelon ammattillisista perustutkinnoista, ja ohjattavasta riippuen saatan antaa “kotitehtäväksi” perehtyä niihin ja katsoa mielenkiintoisiin aloihin liittyviä esim. Youtube-videoita. Keskustelemme myös eri ammatillisen koulutuksen vaihtoehdoista.
Oppilas saa mukaansa ohjauksen päätteeksi Kipinä-kartan ja muun ohjauksessa käytetyn materiaalin. Itselleni otan niistä kopiot.
Loppupäätelmät
Kipinä-malli soveltuu soveltaen hyvin yläluokkalaisten ohjaukseen ja erityisen hyvää siinä on se, että ohjattavalle jää itselleen jotain”kättä pidempää” eli Kipinä-kartta. Haluaisin kehittää Kipinää yläkoulun ohjauksessa niin, että seiskaluokan ohjaus jollain tavalla pohjustaisi kasiluokan Kipinä-ohjausta sekä niin, että ysiluokan ohjaus jollain tavalla strukturoidusti olisi jatkumoa kasiluokan Kipinä-mallille. Loppuseminaarissa esittelen kuinka olen Kipinä-uraohjausta käyttänyt yläluokkalaisten ohjauksessa, ja toivon saavani osallistujilta kommentteja ja kehittämisideoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti