Vahvuus- ja voimavaraharjoitusten käyttöä yläkoulussa

Kirjoittaja: Tuula Tervo:

Vahvuus- ja voimavaratehtävät ovat olleen monta kertaa pelastava apu pohtiessani esimerkiksi ryhmähengeltään heikohkon  tai epäasiallisesti käyttäytyvän ryhmän ohjaamista. Lyhyitä vahvuus- ja voimavaraharjoituksia käytän usein tunnin alussa ihan kaikilla ryhmillä. Vahvuuksiin ja ratkaisukeskeisyyteen lyhyestikin virittävä tehtävä vie mukavasti oppilaan opotunnin projektin pariin.

Kerron tässä blogissa yhdestä monialaisesta oppimiskokonaisuudesta, jota kokeilemme tänä syksynä 8. luokkalaisten kanssa terveystiedon, kuvataiteen ja oppilaanohjauksen oppitunneilla. Kerron myös yläkoulussamme järjestetystä kaikille 7.-9. luokkalaisille järjestetyistä vahvuus- ja voimavaratunneista. Olisi hienoa kuulla teidän lukijoiden ideoita ja tapoja toimivista vahvuus- ja voimavaratehtävistä.

VAHVUUDET JA ITSETUNTO -MOK

Terveystiedon, kuvataiteen ja oppilaanohjauksen monialainen oppimiskokonaisuus 8. luokkalaisille

TERVEYSTIETO

Toteuta itsetunto-työsi mielellään käsitekarttatyyppisesti A3-paperille tai vihkoon

Kirjaa työhösi ainakin seuraavat asiat:

• itsetunto -käsitteen määrittely
• mitä tekijät vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen 
• miten voit kehittää itsetuntoasi
• miten hyvä itsetunto näkyy ihmisessä, mitä vaikutuksia sillä voi olla elämässä, arkisissa valinnoissa, koulussa, harrastuksissa, perheen ja sukulaisten kanssa, ystävien kanssa jne.
• miten huono itsetunto näkyy ihmisessä, mitä vaikutuksia sillä voi olla elämässä, arkisissa valinnoissa, koulussa, harrastuksissa, perheen ja sukulaisten kanssa, ystävie kanssa jne.
• miten media esim. (IG) vaikuttaa itsetuntoon
•  lähikäsitteiden määrittely: itsetuntemus, itseluottamus, minäkuva
  

Käytä värejä, kuvia, mietelauseita, biisien sanoja ja lehtileikkeitä!

Voit käyttää mm. seuraavia lähteitä:

Väestöliitto
vastaamo.fi/itsetunto
Nuortenlinkki.fi

Esimerkkejä oppilaiden terveystiedon tunneilla tekemistä itsetunto-käsitekartoista, joita opotunneilla täydennetään kunkin oppilaan omilla esimerkeillä ja kokemuksilla.

OPPILAANOHJAUS

Opotunneilla ja yksilöohjauksessa täydennetään itsetunto -käsitekarttaa lisäämällä siihen kunkin oppilaan omat itsetunnon kehittymiseen vaikuttavat tekijät ja toiminnan tavat jne. vastaamalla mm. seuraaviin kysymyksiin ja soveltamalla niitä ajatuskarttaan: 

• Kirjaa mahdollisimman monta hyvää ominaisuutta
• Kirjaa mahdollisimman monta asiaa, joista olet tyytyväinen itseeni tai josta olet ylpeä
• Millaisista asioista olet saanut kehuja tai positiivista palautetta?
• Mitä puolia haluaisin itsessäni kehittää? Millaiseksi haluaisit kehittyä?
• Mitkä ovat elämäni päämääriä?
• Kirjaa itsellesi tärkeitä henkilöitä Kirjaa, keitä arvostat ja miksi.
• Kirjaa, mitä olet oppinut virheistäsi
• Kirjaa, mistä onnistumisista voisit kiittää itseäsi ja miten voisit palkita itseäsi
• Mitkä asiat ovat kehittäneet itsetuntoasi?

OPPILAANOHJAUS TAI KUVATAIDE

Voimaannuttava valokuva -menetelmässä käytetään valokuvaustilannetta, omakuvia, albumikuvia ja arjen teemojen tavoitteellista valokuvaamista välineinä oman minän tutkimiseen ja reflektointiin. Voimauttavan valokuvassa kuvassa oleva nuori on päähenkilö, joka määrittelee, miten häntä saa katsoa.

KOLME VAHVUUS- JA VOIMAVARATUNTIA KAIKILLE YLÄKOULUN OPPILAILLE OSANA PROKOULU -TOIMINTAMALLIA

Toteutimme Joutsenon koulussa kaikille 7.-9. luokkalaisille noin 330 oppilaalle osana ProKoulu-toimintamallia kolme vahvuus- ja voimavarateemaista tunne- ja vuorovaikutustuntia. Vahvuusteeman lisäksi harjoituksiin sisältyi mindfulness- ja ryhmätoiminnan harjoituksia. Oppilaat osallistuivat kolmeen eri harjoitukseen noin kuukauden välein. Oppitunnin pituus oli 60 minuuttia. Ideana oli, että selkeiden ohjeiden avulla koulun kaikki opettajat tutustuvat vahvuus- ja voimavara-ajatteluun. Ensimmäisen tunnin teema oli omien vahvuuksien tunnistaminen ja myönteinen suhtautuminen itseen, toisen oppitunnin aihe oli omien ominaisuuksien kehittäminen ja kolmannella tunnilla harjoiteltiin myönteistä suhtautumista toisiin.


1.TUNTI: OMIEN VAHVUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA MYÖNTEINEN SUHTAUTUMINEN ITSEEN

Ohje tuntia  ohjaavalle opettajille:

• Hae opehuoneesta pussi, jossa on ominaisuuksia
•  Tunnin tavoite: Omien vahvuuksien tunnistaminen
• Tunnilla on tärkeää olla rauhallinen, kiireetön, leppoisa ja hyväksyvä ilmapiiri    
• Tunti alkaa sillä, että tuolit asetetaan piiriin ja jokainen istuu piirissä ilman pulpettia. Opettaja kertoo ProKoulun idean lyhyesti sekä tunnin tavoitteen.
• Aluksi tehdään sopimus siitä, miten tunnilla toimitaan: toisia kuunnellaan, ei kommentoida negatiivisesti, eikä pahoiteta toisten mieltä.

Esimerkki harjoituksesta: Vahvuusharjoitus

Harjoitus alkaa sillä, että opettaja kiertää pussin kanssa oppilaalta toiselle.Oppilas valitsee pussista sattumanvaraisesti kolme korttia, joissa jokaisessa yksi ominaisuus. Oppilas arvioi ensin, miten ominaisuudet sopivat häneen itseensä.

Oppilaat lähtevät liikkeelle ja vaihtavat tarvittaessa luokkakavereiden kesken ominaisuudet sellaiseksi, jotka sopivat paremmin itseensä. Jos ei saa vaihdettua luokkakavereiden kanssa sopivaa ominaisuuskorttia, voi käydä opettajalta vaihtamassa yhden sopivamman.

Oppilas valitsee yhden, joka kuvaa häntä parhaiten ja esittelee sen toisille. Opettaja voi aloittaa esittelyn itsestään. “Minulla oli iloinen, suuruudenhullu ja kotikissa. Miusta minulle sopii parhaiten tämä suuruudenhullu.” Jokainen oppilas esittelee näin omat korttinsa. Opettaja kysyy jokaisen oppilaan esittelyn jälkeen kuinka moni muu kokee olevansa samanlainen. Esim. jos oppilas kertoo, että parhaiten häneen sopii ominaisuus luova, opettaja kysyy “Kuinka moni muu teistä kokee olevansa luova.” Jos kukaan oppilaista ei viittaa, opettaja voi keksiä ominaisuudelle synomyynin ja tiedustelee niitä luokalta. Jos kukaa ei vieläkään viittaa, voi opettaja nostaa omaa kätensä, ettei oppilas “jää ominaisuutensa kanssa yksin”.

Esimerkki Positiivinen palaute -rentoutusharjoituksesta.

Opettaja lukee rauhallisella äänellä ja hitaasti seuraavan harjoituksen:

Ota hyvä asento. Hengittämällä muutaman kerran syvään ja rauhallisesti luot hyvän pohjan rentoutumisellesi. Sulje silmäsi kevyesti ja anna itsellesi lupa levähtää ja rentoutua rauhallisesti. Tunnet olosi vähitellen tyyntyvän ja mielesi alkaa hiljalleen rauhoittua ja rentoutua. Hengitä syvään ja rauhallisesti. Anna keuhkojen ja pallean tyhjentyä kokonaan. Anna uuden ilman täyttää itsestään keuhkosi ja palleasi. Uloshengityksen myötä hartiasi laskeutuvat rentoina ja lämpiminä alaspäin. Jokaisella uloshengityksellä hartiat painuvat entistä rennompina alas ja pää etsii hyvän asennon. Saattaa olla, että kuulet vielä joitakin ääniä ympäristöstäsi ennen kuin sallit itsesi rauhoittua tässä ja nyt, kaikessa rauhassa. Anna itsellesi lupa haaveilla hyvistä asioista. Samalla vaivut raukeaan olotilaan yhä helpommin.

Nyt kun olkapäät ovat rentoutuneet, voit huomata lämmön leviävän myös käsivarsiin, kämmeniin ja sormiin. Miltä kätesi tuntuvat? Ne voivat tuntua painavilta, puutuneilta tai lämpöisiltä. Anna rennon raukeuden levitä niskan ja hartijoiden alueelta selkään. Samalla kasvosi rentoutuvat. Päänahka ja posket rentoutuvat ja hyvää tekevä, sisältäsi leviävä lämpö leviää suun ja nielun alueelle. Myös jalat rentoutuvat ja muuttuvat lämpimiksi ja ehkä myös painavan tuntuisiksi. Ne ovat levollisen tuntuiset ja rennot. Hyvän olon tunne valtaa hiljalleen koko kehosi ja mielesi. Sinun on hyvä olla.

Siirry  nyt ajattelemaan tilannetta, jossa sait kuulla itsestäsi hyvää palautetta. Tarkastele kaikessa rauhassa tilannetta, jossa hyvän palautteen sait, kuka hyvän palautteen Sinulle antoi ja millainen tilanne oli. Muistelet miltä Sinusta tuntui ja miten reagoit, kun kuulit hyvän palautteen. Hiljalleen, omassa tahdissasi palaat tältä matkalta, avaat silmäsi rentoutuneena, luottavaisena ja hyvällä mielellä. Pohdi, mistä asioista voisit antaa itsellesi hyvää palautetta tänään. Pohdi,  kenelle ja mistä asioista voisit antaa hyvää palautetta tänään. Oppilaat kirjaavat omat vahvuutensa ylös esim. kännykkään, sillä niitä voi hyödyntää työhakemusta tehtäessä.


2. TUNTI: OMIEN OMINAISUUKSIEN KEHITTÄMINEN

Ohje tuntia  ohjaavalle opettajille:

• Hae opehuoneen pöydältä pussista pino vahvuuskortteja
• Tunnin tavoite: positiivisen ajattelun ja minäkuvan vahvistaminen. Opetellaan löytämään keinoja, joilla voisi omia ominaisuuksiaan kehittää. Harjoitellaan myös toimimaan muiden kuin parhaiden kavereiden kanssa.
• Tunnilla on tärkeää olla rauhallinen, kiireetön, leppoisa ja hyväksyvä ilmapiiri
• Tunti alkaa sillä, että tuolit asetetaan piiriin ja jokainen istuu piirissä ilman pulpettia
• Aluksi tehdään sopimus siitä, miten tunnilla toimitaan: toisia kuunnellaan, ei kommentoida negatiivisesti eikä pahoiteta toisten mieltä.

Esimerkki harjoituksesta: omien vahvuuksien kehittäminen

Viimeksi ProKoulu-tunnilla käsittelimme omia vahvuuksia.

• Opettaja levittää vahvuuslaput pöydälle
• Jokaisen tehtävänä on valita itselleen sellainen ominaisuus, mitä haluaisi kehittää itsessään. Lapun voi ottaa käteen.
• Opettaja jakaa luokan 4-5 oppilaan satunnaisiin ryhmiin

4-5 hengen ryhmässä tarkoituksena on miettiä konkreettisia keinoja ja tapoja, joilla voitaisiin kehittää oppilaiden valitsemia ominaisuuksia. Alla vaihtoehtoja tämän kohdan tekemiseen. Luokan ja ryhmien kanssa sovitaan, miten kukin ryhmä haluaa esitellä omat ideansa ennen purkukeskustelua.

Vaihtoehto 1:

Tehdään ryhminä pienet draamalliset esitykset ominaisuuden kehittämisestä. Sovitaan roolit, tilanne ja tavat, miten piirrettä treenataan. Ideoidaan ja harjoitellaan hetki omaa esitystä.

Esitetään kunkin ryhmän pienoisdraamat.

Vaihtoehto 2: Ryhmä kokoaa paperille tai taululle ideat ja keinot. Sitten he esittelevät muille ideat.

Vaihtoehto 3: Ryhmä kertoo omin sanoin keinoja piirteen kehittämiseksi.

Purkukeskustelu piirissä ilman pulpetteja, niin, että jokainen näkee toisensa: Keskustellaan yhdessä (opettaja voi laittaa halutessaan kysymykset esiin), harjoitellaan toisten kuuntelemista:

• Miltä tuntui pohtia omia kehitettäviä ominaisuuksia?
• Millaisia ideoita sait itsesi kehittämiseen?
• Mitä ideaa tai keinoa voisit lähteä kokeilemaan ensimmäisenä?
• Mitä uutta oivalsit tai opit? Oliko muiden piirteissä jotain, mitä toivoisit voivasi myös itse kehittää?
• Kuka voi auttaa sinua itsesi kehittämisessä?

3. TUNTI: MYÖNTEINEN SUHTAUTUMINEN TOISIIN

Ohje tuntia  ohjaavalle opettajille:

• Hae luokkaa varten opehuoneen pöydältä n. 5 kpl A3-paperia ja jokaiselle oppilaalle värilliset A4-paperit
• Esimerkkitunti on kolmivaiheinen
• Tunnilla on tärkeää olla rauhallinen, kiireetön, leppoisa ja hyväksyvä ilmapiiri
• Aluksi tehdään sopimus siitä, miten tunnilla toimitaan: toisia kuunnellaan, ei kommentoida negatiivisesti eikä pahoiteta toisten mieltä.
• Jos tiedät jonkin, itsellesi paremmin sopivan tavan myönteisen suhtautumisen läpikäymiseen, voit luonnollisesti käyttää sitä

Esimerkki 1. harjoituksesta: myönteinen suhtautuminen toisiin

•     Viimeksi käsittelimme vahvuuksien kehittämistä
•     Tehtävä aloitetaan aivoriihellä Kivan kaverin ominaisuuksista:
•     Ryhmä jaetaan noin 5 hengen ryhmiin opettajan haluamalla tavalla

Ryhmälle kerrotaan aivoriihen perusperiaate: Aivoriihessä pyritään löytämään mahdollisimman monta ratkaisua tehtävään tai ongelmaan. Aivoriihessä määrä korvaa laadun eli eniten ominaisuuksia tuottanut ryhmä voittaa kisan. Aivoriihessä kannustetaan oman ryhmän oppilaita hyvistä ideoista monilla hauskoilla tavoilla: peukutus, kannustus, hyvä-hyvä sanonnoilla, taputuksilla jne.

• Jokaisesta oppilasryhmä ottavat A3-paperin, johon he kirjaavat ominaisuuksia.
• Oppilaita pyydetään keksimään mahdollisimman monta kivan kaverin ominaisuutta ja kirjaamaan ne omaan paperiin
• Opettajan tehtävänä on huolehtia jatkuvasta kannustamisesta ja tsemppaamista oppilaiden keskinäiseen kannustamiseen ryhmän sisällä
• Opettaja päättää kuinka kauan työhön käytetään aikaa (esim. 5min)
• Eniten ratkaisuja keksinyt ryhmä voittaa ja saa siitä esim. Wilmahymyn tunnin lopussa tms. opettajan huomionosoituksen.
• Opettaja näyttää oppilaiden kirjaamat kivan kaverin ominaisuuslistaukset kaikille esim. kiinnittämällä ne taululle.
• Yhdessä keskustellen käsitellään tuotoksia ja arvioidaan esim. mitkä ovat olleet kaikille ryhmille yhteisiä ominaisuuksia jne.
• Ryhmille jaetaan takaisin omat tuotoksensa (A3-listaukset) sekä värilliset A4-paperit jokaista oppilasta varten ja edetään seuraavaan harjoitukseen.

Esimerkki 2. harjoituksesta: Positiivisen palautteen antaminen

• Jokainen ryhmän jäsen kirjoittaa oman nimensä haluamaansa kohtaan omaan A4-paperiin.
• Pienryhmä antaa värilliselle A4-paperille jokaiselle oman ryhmän jäsenelle positiivista palautetta käyttäen avuksi esim. oman ryhmänsä kivan kaverin tuotoksia A3-paperilta. Myös muiden ryhmien kirjaamia ominaisuuksia tai uusia positiivisia ominaisuuksia voi käyttää arvioinnissa.
• Jokaiselle oppilaalle kirjataan vähintään viisi positiivista ominaisuutta (sekä kannustavia merkkejä, hymyjä, peukkuja, sydämiä)
• Opettajalla on tässä tärkeä rooli olla kannustamassa ja ehkä itsekin kirjaamassa myönteisiä ominaisuuksia erityisesti niille oppilaille, joille muiden oppilaiden voi olla haastavaa keksiä positiivista palautetta. Opettajan tärkeä myös huomioida, että oppilaat kirjaavat vain positiivisia ominaisuuksia.
• Opettaja: Jos tunnet ryhmäsi niin hyvin, että luotat siihen, ettei kenellekään aiheuteta tahallaan pahaa mieltä, voit tehdä seuraavan jatkoharjoitteen:
• Oppilaat voivat esitellä kunkin ryhmänsä jäsenen saamia palautteita ja muut saavat arvuutella, kenelle pienryhmän jäsenelle nämä ominaisuudet kuuluvat
• Muut ryhmät voivat kertoa lisää hyviä myönteisiä ominaisuuksia kyseisestä oppilaasta ja ryhmän jäsenet kirjoittavat niitä lisää oppilaan A4-paperiin
• Oppilaille jaetaan omat A4-paperin säilytettäväksi

Esimerkki 3. harjoituksesta: Kiitollisuus ja kiitosviesti läheiselle

• Pohdi, mistä olet tällä hetkellä elämässäsi kiitollinen. Kirjaa paperin toiselle puolelle asioita, joista tänä päivänä olet kiitollinen. Kirjoita ylös vähintään viisi  asiaa, jotka ovat hyvin ja joista voit  olla iloinen juuri tänään.
• Pohdi, mistä olet kiitollinen omassa perheessäsi tai lähipiirissäsi. Lähetä jollekin oman perheen jäsenelle tai läheiselle kiitosviesti tai tervehdys (esim. whatsapp tai snapchat). Kiitä konkreettisesti jostakin asiasta, josta sinulle on tullut hyvä mieli tai josta olet ilahtunut.